Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia.


Ongelmana on se, että on kysymyksiä, joihin en osaa etsiä vastausta ja kysymyksiä, joihin en tule koskaan saamaan vastausta. Argh!


Joihin kysymyksiin, todella harvoihin tosin, olen saanut vastauksen arkistosta, koska joistakin seurakunnista oli saatu pelastettua kirkonkirjoja. Niinpä kykenin tekemään edes pientä sukututkimusta. Silti kysymyksiä on huomattavasti enemmän kuin vastauksia.


Valitettavasti en usko osaavani kysyä kaikkia oikeita kysymyksiä.

1 Tulivatko inkerinsuomalaiset sukulaiseni Inkerinmaalle 1800-luvulla Pietarin alueen töihin vai olivatko suvut jo vanhoja inkerinsuomalaissukuja?

2 Mitä isoisäni isän puolen suku Venjoella ja isoisän äidin suku Skuoritsassa tekivät ennen vallankumousta?

3 Mitä sukuni tekivät vallankumouksen aikana? Miten elettiin vallankumouksen keskellä suomalaisina?

4 Ennen vallankumousta, kuka omisti maat, joilla sukuni asuivat? Jos he olivat maaorjia, niin kenen omaisuutta he olivat?

5 Missä minun isoisovanhempani tapasivat? He kuitenkin asuivat, tai ainakin oletettavasti asuivat tavatessaan eri seurakuntien alueella.

6 Miten ja miksi isoisoisästäni tuli puuseppä. Milloin?

7 Milloin hän matkusti Pietariin töihin? Missä siellä hän teki töitä? Mitä hän rakensi? Keiden kanssa? Miten pitkään?

8 Kuinka moni muu kuoli keuhkotautiin 1930-luvulla Pietarissa?

9 Mihin minun isoisoisäni on haudattu?

10 Mitä kaikkea minä tietäisinkään jos osaisin kysyä oikein ja vastauksia olisi saatavilla?

Jos minulta kysytään kenen jo kuolleen henkilön haluaisin tavata, vastaus olisi inkeriläinen isoisoäitini. Hän osaisi kertoa paljon.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vihdoinkin kartalla!

Mikäs se semmoinen... Inkerinmaata etsimässä.