Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia.


Ongelmana on se, että on kysymyksiä, joihin en osaa etsiä vastausta ja kysymyksiä, joihin en tule koskaan saamaan vastausta. Argh!


Joihin kysymyksiin, todella harvoihin tosin, olen saanut vastauksen arkistosta, koska joistakin seurakunnista oli saatu pelastettua kirkonkirjoja. Niinpä kykenin tekemään edes pientä sukututkimusta. Silti kysymyksiä on huomattavasti enemmän kuin vastauksia.


Valitettavasti en usko osaavani kysyä kaikkia oikeita kysymyksiä.

1 Tulivatko inkerinsuomalaiset sukulaiseni Inkerinmaalle 1800-luvulla Pietarin alueen töihin vai olivatko suvut jo vanhoja inkerinsuomalaissukuja?

2 Mitä isoisäni isän puolen suku Venjoella ja isoisän äidin suku Skuoritsassa tekivät ennen vallankumousta?

3 Mitä sukuni tekivät vallankumouksen aikana? Miten elettiin vallankumouksen keskellä suomalaisina?

4 Ennen vallankumousta, kuka omisti maat, joilla sukuni asuivat? Jos he olivat maaorjia, niin kenen omaisuutta he olivat?

5 Missä minun isoisovanhempani tapasivat? He kuitenkin asuivat, tai ainakin oletettavasti asuivat tavatessaan eri seurakuntien alueella.

6 Miten ja miksi isoisoisästäni tuli puuseppä. Milloin?

7 Milloin hän matkusti Pietariin töihin? Missä siellä hän teki töitä? Mitä hän rakensi? Keiden kanssa? Miten pitkään?

8 Kuinka moni muu kuoli keuhkotautiin 1930-luvulla Pietarissa?

9 Mihin minun isoisoisäni on haudattu?

10 Mitä kaikkea minä tietäisinkään jos osaisin kysyä oikein ja vastauksia olisi saatavilla?

Jos minulta kysytään kenen jo kuolleen henkilön haluaisin tavata, vastaus olisi inkeriläinen isoisoäitini. Hän osaisi kertoa paljon.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vihdoinkin kartalla!

Kuva
Muistan kuulleeni nuorempana, että isoisäni oli kotoisin Venjoelta. Missä se on? Inkerinmaalla. No missä se on? Venäjällä. Minä katselin karttaa, etsin ja etsin Pietarin ympäristön, enkä löytänyt. Mikä ihmeen Venjoki? Oliko se niin pieni ettei se ollut päässyt kartalle? Päätettyäni ottaa asiasta tarkemmin selvää, selvisi, että isoisäni oli kotoisin Saklinan kylästä (oletettavasti Suur-Saklinan kylästä sijaintinsa perusteella), ja että Venjoki oli yksi Inkerinmaan seurakunnista. Asia lähti siis etenemään. Vihdoinkin kartalla! Inkerin seurakunnat Inkerinmaan kartassa, (Lihavoinnit eivät ole tekosiani, joten en tiedä niiden syytä.) Venjoki oli iso seurakunta ja sijaitsi keskellä Inkerinmaata, suoraan Pietarin alapuolella. Venjoki rajautuu lounaisosastaan Hatsinaan ja lännestä Skuoritsan seurakuntaan. Isoisoäitini oli kotoisin Skuoritsasta, mutta mistä kylästä, sitä en usko koskaan saavani selville. Kartasta on helppo huomata miten Inkerinmaa ympäröi Pietaria. Siten on myös hel...
Lue lisää

Mikäs se semmoinen... Inkerinmaata etsimässä.

Kuva
Tässä tulee historiapläjäys. Pitäkää hatuistanne kiinni! Historiallista  Inkerinmaa ta ei enää ole. Tai on, vanhoissa kartoissa, kuten alla olevassa vanhassa, melkoisen epäselvässä kuvassa. Voi kai sanoa, että Inkerinmaa lakkasi olemasta toisen maailmasodan jälkeen. Pohjoisessa Inkerinmaa rajautui Karjalan Kannaksella Suomen vanhaan rajaan, lännessä Narva-jokeen nykyisen Viron alueella. Idässä Inkerinmaan katsotaan rajatuneen Lavaojaan ja etelässä Stolbovan rauhan rajaan. Käytännössä pohjoisessa Kannaksella siirryttiin Suomesta Inkeriin rajaa ylittämällä. Toki Venäjälle, mutta Inkerinmaalle. Vanha kuva Inkerinmaasta. Vaikka aluetta nimitetään Inkerinmaaksi, se ei kuitenkaan ollut mikään virallinen "maa". Alunperin aluetta nimitettiin  Vatja n viidenneksi, merkintä tulee ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä esiin vuonna 1500 Vatjan viidenneksen verokirjassa. Vatjan viidennes oli yksi Novgorod in valtion hallintoalueista ja kattoi pitkälti nykyään Inkerinmaana tu...
Lue lisää